Eikö Antony Flew ole enää ateisti?

Internetissä on käynnissä huomiota herättävä kampanja, jonka mukaan brittiläinen filosofi, professori Antony Flew - arvostettu rationalisti, ateisti ja Rationalist International foorumin kunniajäsen - ei olisi enää ateisti, vaan olisi päättänyt, että jumala kenties sittenkin on olemassa.

Väite on saanut alkunsa joistakin prof. Antony Flewin lausumista, jotka tuntuvat antavan sijaa erilaisille tulkinnoille. Onko Antony Flew koskaan väittänyt, että "Jumala on kenties olemassa"? Secular Web internet-julkaisun päätoimittaja Richard Carrier lainaa Antony Flewn henkilökohtaista kirjettä itselleen (päivätty 19.10.2004): "En usko, että koskaan tekisin tuollaista päätelmää tarkalleen ottaen siksi, että mikään minun mahdollinen väitteeni Jumalasta ei koskisi Jumalaa tuossa mielessä... Luulen, että meidän täytyy tässä tehdä periaatteellinen ero Aristoteleen ja Spinozan Jumalan, sekä kristillisen ja islamistisen Jumalan välillä."

Professori Antony Flew ja hänen ateistinen kantansa on joutunut aiemminkin hyökkäyksen kohteeksi. Häntä yritettiin lokeroida uskontoon "kääntyneeksi" vuonna 2001 käydyssä internet-kampanjassa, johon professori Antony Flew vastasi antamalla alla olevan lausunnon. Vuonna 2003 hän vastasi samansuuntaiseen kampanjaan tällä samaisella lausunnolla. Se on yhä vielä hänen viimeisin virallinen kantansa tähän asiaan.

Valitan, olen yhä ateisti!

Prof. Antony Flew

Prof. Antony Flew

Secular Web -julkaisun nykyinen päätoimittaja Richard C. Carrier on kertonut minulle, että "internetissä liikkuu hurjia huhuja" että olen "kääntynyt kristinuskoon tai en ainakaan ole enää ateisti". Kenties olen syntynyt niin paljon ennen internet-aikaa, että minulta on jäänyt tämä huhu kokonaan kuulematta. Siksi Richard Carrier on pyytänyt minua selittämään ajatuksiani virtuaalisesti. Yritän nyt tehdä näin Internet Infidels -sivuston avulla.

Nuo huhut ovat vääriä. Olen edelleen se, mitä olen ollut yli viisikymmentä vuotta, negatiivinen ateisti. Tarkoitan tällä sitä, että käytän sanan "ateisti" ensimmäistä kirjainta samalla tavoin kuin sanojen "atypical" (suom. epätyypillinen) ja "amoral" (suom. moraaliton) ensimmäisiä kirjaimia käytetään. Sillä uskon yhä, että on mahdotonta osoittaa todeksi tai epätodeksi sitä, mitä David Hume kirjassaan Dialogues Concerning Natural Religion iloisesti kuvailee "uskonnolliseksi hypoteesiksi". Mitä enemmän olen pohtinut kristinuskon ja islaminuskon eskatologisia opetuksia, sitä enemmän toivoisin voivani osoittaa ne epätosiksi.

Ensimmäinen väitteeni lyhyessä artikkelissani Teologia ja falsifikaatio koski mahdottomuutta. Se julkaistiin vuonna 1950 ja on sittemmin julkaistu neljässäkymmenessä eri lähteessä, mukaan lukien käännökset saksan, italian, espanjan, tanskan, kymrin, suomen ja slovakin kielille. Viimeisin uuspainos ilmestyi melko suositussa brittiläisessä julkaisussa Philosophy Now. Se kuului osana juhlajulkaisua 'A Golden Jubilee Celebration', loka/marraskuun painos vuonna 2001. Julkaisun toimittajat ovat ystävällisesti antaneet Internet Infidels -sivustolle luvan julkaista artikkelin internetissä: ks. "Theology & Falsification".

Voin ajatella huhulle vain yhden mahdollisen lähteen. Useita viikkoja sitten annoin Philon (The Journal of the Society of Humanist Philosophers) toimittajalle julkaistavaksi lyhyen artikkelin. Käsittelin siinä kahta väitettä ja ne saattoivat ärsyttää sellaisia ateisteja, jotka ovat kallellaan positiiviseen ateismiin. Näistä kahdesta on tässä yhteydessä merkittävämpi väite se, että uskovaiset ja negatiiviset ateistit voivat suhtautua aivan eri tavoin samoihin tieteellisiin saavutuksiin täysin rationaalisesti.

Esimerkiksi me negatiiviset ateistit olemme taipuvaisia vaatimaan alkuräjähdyksen kosmologialle fyysistä selitystä, mikä puolestaan luonteensa vuoksi saattaa kuitenkin jäädä ihmisen ulottumattomiin. Mutta uskovaisetkin saattavat yhtä lailla rationalistisesti hyväksyä alkuräjähdyksen kosmologian ajatellen sen vahvistavan heidän alkuolettamustansa siitä, että "alussa" Jumala loi maailmankaikkeuden.

Jos pohditaan väitettä, että fysiikan perusvakiot näyttäisivät olleen "hienosäädeltyjä", jotta ihmiskunnan esiinmarssi olisi ollut mahdollinen. Tällöin negatiiviset ateistit pitäisivät ensinnäkin mahdottomana niin frekvenssi- kuin propensiteettitodennäköisyysteoriankin (suom. huom. eli ilmiöiden esiintymistiheyteen tai taipumukseen liittyvä todennäköisyysteoria) soveltamista maailmankaikkeuden "ulkopuolella". Sen jälkeen he jatkaisivat kysymällä miksi kaikkivoivan olisi pitänyt tyytyä luomaan maailmankaikkeus, jossa ihmisrodun syntyminen ja kehitys olisi ainoastaan mahdollinen eikä täysin väistämätön tosiasia. Uskovaiset ovat vastakkaisista lähtökohdistaan yhtä oikeutettuja näkemään hienosäätö -väitteen vahvistavan perususkomuksensa vaikuttavasti, näin myös kolme suurinta näkyvästi esillä olevaa teististä uskontojärjestelmää: juutalaisuus, kristinusko ja islaminusko. Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että me ihmiset olemme aivan erityislaatuisia olentoja, jotka on tehty Jumalan kuvaksi ja joilla on Jumalan luoma tarkoitus.

Lyhyesti sanottuna tunnistan fysiikan edistysaskelista viimeisen kahden - kolmenkymmenen vuoden ajalta piirteitä, jotka voisi järkiperäisesti jossain määrin nähdä vahvistavan jumaluskoon perustuvia uskomuksia, vaikka toisaalta ne eivät anna uskonnottomille tarpeeksi syytä muuttaa mieltään. Minua ne eivät ainakaan ole vakuuttaneet.

Käännös: Kirsi Myllys