Afganistan: Naisten oikeuksien toimittaja Mohaqiq Nasar pidätettiin jumalanpilkasta

Hoqooq-i-Zan (Naisten oikeudet) ?lehden päätoimittaja Mohaqiq Nasar (50) pidätettiin 29.9.2005. Häntä syytetään jumalanpilkasta. Hänet pidätettiin presidentti Hamid Karzain hengellisen neuvonantajan neuvosta, hallituksen virkamies kertoo. Presidentti Karzain hengellinen neuvonantaja on Mohaibuddin Baloch. Häntä ei tosin kovin avoimesti tässä yhteydessä esitelty.

Toimittajan pidättäminen rikkoo Afganistanin lehdistöä koskevaa lakia. Laki vaatii selvästi, että toimittaja voidaan pidättää ainoastaan kun hallituksen määräämä mediakomissio on tutkinut tapausta, kuulustellut toimittajaa henkilökohtaisesti ja suositellut tämän pidättämistä. Tätä ei selvästikään tapahtunut tällä kertaa. Kirjeessään presidentti Karzaille, Rationalist International tuomitsi vahvasti Mohaqiq Nasarin laittoman pidätyksen sekä lehdistön vapauden loukkaamisen. He vaativat toimittajan välitöntä vapauttamista sekä kaikista häntä vastaan nostetuista jumalanpilkkasyytteistä luopumista.

Nasar on julkaissut lehteään naisten oikeuksista Talebaanihallituksen kaaduttua vuonna 2001. Hän on osaltaan vaikuttanut naisten elämän muutokseen tässä maassa, joka on voitu saavuttaa hallituksen kaatumisen jälkeen. Hänen lehtensä on aina ollut piikki fundamentalistipapiston lihassa, ja kokenut painostusta siltä taholta. Ennen 18. syyskuuta pidettyjä parlamenttivaaleja Nasar julkaisi artikkelin, jossa hän kritisoi ankaria jumalanpilkasta, aviorikoksesta ja varastamisesta langetettuja rangaistuksia Afganistanin nykypäivän rikoslaissa. Tätä artikkelia käytettiin syynä toimittajan laittomaan pidätykseen muutama päivä vaalien jälkeen. Korkeimmalle oikeudelle Nasarin artikkelin on esitetty olevan mahdollisesti jumalaa pilkkaava.

Kuten vielä talebaanihallituksen aikana, jumalanpilkasta voidaan edelleen rangaista kuolemalla, aviorikoksesta julkisella kuoliaaksi kivittämisellä ja varkaudesta käsien irti leikkaamisella. Itse asiassa, uusi perustuslaki, joka tuli voimaan tammikuussa vuonna 2004, vaatii kaikkien lakien olevan islamin uskomusten ja ehtojen, eli Sharian lakien mukaisia. Afganistanin korkein oikeus voi suoraan aloittaa avoimia jumalanpilkkaoikeudenkäyntejä hallituksen nimeämiä niin sanottuja lainrikkojia vastaan ja määrätä heille rangaistuksia. Korkeimman oikeuden pää on maan päätuomari, kovan linjan pappi, Fazl Hadi Shinwadi, joka on pahamaineinen säälimättömistä teoistaan Shariaa kritisoivia kohtaan. Vuonna 2003 hän pakotti istuvan ministerin eroamaan, sen jälkeen kun nainen kyseenalaisti Sharian roolin uudessa Afganistanissa. Ennen vuoden 2004 presidentinvaaleja, hän "diskasi" pyrkivän presidenttiehdokkaan jumalanpilkan vuoksi. Korkeimman oikeuden Fatwa-osaston (viimeinen auktoriteetti joka määrittää lakien liittymisen islamiin) päällikkönä hän määräsi elokuussa 2003 kuolemantuomion Sayed Mir Hussein Mahdayille, viikkolehti Aftabin päätoimittajalle sekä hänen iranilaiselle avustajalleen Ali Reza Payam Sistanylle [Bulletin # 111/1 (English)]. Näiden kahden toimittajan kohtaloa ei tiedetä, mutta heidän uskotaan paenneen Pakistaniin.

Käännös: Heidi Friman

Norja: Perustuslain uskontomyönteisyys on ristiriidassa ihmisoikeuksien julistuksen kanssa

Olisiko nyt oikea aika luoda sekulaari, uskontovapaa, perustuslaki?

Kansainvälisen ihmisoikeusliitto Helsinki-komitean mukaan Norjan perustuslakia on muutettava sillä sen sisältö on ihmisoikeuksien vastainen, koska se tukee vaikutusvaltaisen Norjan valtionkirkon asemaa. Perustuslain 12. artikla asettaa vaatimuksen, että demokraattisesti valitussa hallituksessa ministereiden enemmistön (eli yli 50 %) pitää olla evankelis-luterilaisen valtionkirkon jäseniä. Tämä vaatimus on ristiriidassa ihmisoikeuksien julistuksen uskonnonvapauspykälän kanssa, sanoo Helsinki-komitean Norjan osaston apulaispääsihteeri Gunnar M. Carlsen lehdistötiedotteessaan,jossa hän vaatii että Norjan on uudistettava perustuslain 12. artiklaa. Samaa mieltä hänen kanssaan on Oslon yliopiston ihmisoikeusasioiden keskuksessa (Center for Human Rights) työskentelevä asianajaja Njal Hoestmaaelingen: "Perustulain 12. artikla on ristiriidassa sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen että Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen kanssa, Hoestmaaelingen toteaa.

Ennen vähän aikaa sitten pidettyjä parlamenttivaaleja Norjaa hallitsi keskustan ja oikeiston koalitiohallitus, jonka johdossa pääministerinä toimi luterilaispappi Bondevik. Uuden "punavihreän", työväenpuolueen, sosialistien, vasemmiston ja keskustan puolueiden muodostaman koalitiohallituksen odotetaan suhtautuvan myönteisemmin sekulaarisuuteen tähtääviä muutoksia kohtaan. Uusi pääministeri Jens Stoltenberg (työväenpuolue) ei kuulu valtionkirkkoon. Sen sijaan sekä Sosialistisen vasemmistopuoleen johtaja Kristin Halvorsen että Keskustapuolueen johtaja Aslaug Haga kuuluvat.

Myös toinen hanke on vireillä Norjan valtionkirkon vallan rajoittamiseksi: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle Strasbourgiin on vuonna 2002 lähetetty Norjan koulutusjärjestelmää koskeva valitus. Valituksessa vaaditaan, että Norjan koulujen uskonnonopetusta säätelevän lain yleinen kristinuskonnolle myönteinen kohta on poistettava. Valituksessa vaaditaan myös että uudelleen vuonna 1997 kaikille ensimmäisen ja toisen asteen koulujen oppilaille pakolliseksi määrätty "valtion virallisen uskonnon" mukainen uskonnonopetus on poistettava koulujen opetusohjelmista.

Käännös: Kristiina Helander

Intia: Korkein oikeus vapauttaa Taslima Nasreenin kirjan pannasta

Kalkutan korkein oikeus on kumonnut Taslima Nasreenin Dwikhandita-kirjan kiellon. Kaksi vuotta sitten Länsi-Bengalin kommunistinen osavaltionhallitus oli määrännyt kirjan takavarikoitavaksi Intian rikoslain pykälän 295A (tahalliset ja ilkeämieliset minkä tahansa luokan uskonnollisia tunteita suututtamaan sen uskontoa tai uskonnollisia tunteita loukkaamalla tarkoitetut teot) perusteella. Kalkutan korkeimman oikeuden kolmesta tuomarista koostuntut Erityistuomioistuin totesi, ettei kirja täyttänyt mitään kyseisessä pykälässä kuvailtuja kriteereitä, ja että kielto oli lain vastainen. Oikeus myös huomautti, että kiistanalainen kohta kirjassa rajoittui vain kahteen sivuun - sivut 49 ja 50 - , joilla ei ole keskeistä osaa 395-sivuisen kirjan kokonaisuudessa, ja jotka eivät millään tavalla voi oikeuttaa kieltoa. Sitä paitsi kirja oli ollut jo jonkin aikaa levityksessä aiheuttamatta yhtään väkivaltapatapausta.

Dwikhandita (Kahtia jakautunut) ilmestyi vuonna 2003 bengalin kielellä Taslima Nasreenin omaelämäkerran kolmantena osana. Siinä kritisoidaan kirjailijan syntymämaan, naapurimaa Bangladeshin siirtymistä sekulaarista islamilaiseksi valtioksi ja puhutaan tylysti naisten brutaalista kohtelusta islamin varjolla. Taslima Nasreenin oli paettava Bangladeshista 1994 militanttifundamentalien uhattua hänen henkeään, ja hän elää yhä maanpaossa.

Kiellon poistaminen on takaisku sensuuria kannattavalle päämininsteri Buddhadev Bhattarcharjeen (CPI -M) vasemmistolaiselle hallitukselle. Yrittäessään miellyttää puolueensa muslimikannattajakuntaa häm kiirehti kieltämään tuon epämiellyttävän kirjan. 28.11.2003 yöllä hän teetti ratsian Kalkutan kirjakauppoihin ja kaikki löytyneet kappaleet takavarikoitiin. Oppositio (Kongressipuolue) kannatti, mutta Intian Rationalistiliitto ja muut sananvapauden puolustajat voimakkaasti kritisoivat tätä sensuuritekoa.

Taslima Nasreen on Rationalist Internationalin Honorary Associate.

Käännös: Marko Lakkala

Puola: Valtio jolla on erityissuhde paaviin

Kirjoittanut Andrzei Koraszewski

Edesmenneen paavi Johannes Paavali toisen henkilökultti on saavuttanut hänen synnyinmaassaan muotoja, jotka venyvät kauas yli uskonnolliselle vallankäyttäjälle kuuluvan kunnioituksen. Jos etsisimme symbolia, joka yhdistää useimmat puolalaiset, olen varma että se olisi Johannes Paavali toisen kuva.

Puola on onneton maa. Se menetti itsenäisyytensä 1700-luvulla ja jaettiin Venäjän, Itävallan ja Saksan kesken. Jo ennen jakamista se kärsi erittäin huonosta hallinnosta, ja muut valtiot olivat pitkään kohdelleet sitä ei-kenenkään-maana.

Aiemmin, juuri ennen uskonpuhdistusta, Puola oli yksi Euroopan suvaitsevaisimmista maista. Katolinen vastareaktio uskonpuhdistukseen alkoi 1600-luvun alussa. Kirkko ja ylimystö lopettivat kaiken koulutuksen maanviljelijöiltä ja muulta "rahvaalta". Kaupungit lakkasivat kehittymästä ja monet niistä kuihtuivat hitaasti pois. Jesuiittajärjestö sai yksinoikeuden koulujen ylläpitöön, mikä aiheutti kouluopetuksen muuttumisen uskonnolliseksi aivopesuksi ja ennakkoluulojen opettamiseksi. Miltei kaikki mahdollisuudet etenemiseen sosiaalisessa asteikossa tukittiin ja keskiluokka jäi kehittymättä.

Sata vuotta myöhemmin Puolan valtio käytännössä romahti. Se ajelehti ilman suuntaa puoli vuosisataa ja sitten jaettiin osiin. Puolaa miehittäneistä valtioista kaksi tunnusti vierasta uskonnollista suuntausta. Saksa oli protestanttinen ja Venäjä ortodoksinen. Ei ihme, että katolilaisuus rinnastettiin usein puolalaisuuteen.

Puola menetti itsenäisyytensä yli 130 vuoden ajaksi. Sitten, lyhyen itsenäisyysjakson jälkeen, siitä tuli toisen maailmansodan jälkeen uudelleen riippuvainen toisesta valtiosta, tällä kertaa kommunistisesta Venäjästä. Kommunismi oli semi-teokratia jossa uskollisuutta pidettiin korkeimpana hyveenä. Sanan- tai kokoontumisvapautta ei ollut; kommunistinen ateismi perustui ideologiaan eikä järkiajatteluun. Toive, että Puola tavoittaisi kehityksessä paremmin menestyneet valtiot eli vain lyhyen aikaa ja unelmat itsenäisyydestä kasvoivat vuosi vuodelta. Uskonto ja kirkko olivat jälleen tärkeitä kansallisen identiteetin symboleita.

Vuonna 1978, kun puolalaisesta kardinaali Karol Wojtylasta tuli ensimmäinen paavi Italian ulkopuolelta neljäänsataan vuoteen, kaikki, jopa uskonnottomat, suhtautuivat häneen johtohahmona ja vastarinnan symbolina. Kukaan ei odottanut että kommunismin romahtaminen johtaisi semi-teokratiasta miltei aitoon teokratiaan. Kommunistinen puoluekoneisto katosi ja sen paikan välittömästi valtasivat mustiin kaapuihin pukeutuneet miehet. Kirkosta tuli sekä tärkeä poliittinen voima että eräs tärkeimmistä vaikuttajista koulutus-, media- ja muilla sosiaalialoilla. Tämän uuden teokratian vastustus on hyvin heikkoa.

Puola on täysien kirkkojen maa, valtio jossa miljoonat innokkaasti toivottivat "puolalaisen paavin" tervetulleeksi, maa jossa on käytännössä täydellinen aborttikielto ja jossa sikiötutkimuksia on rajoitettu, jossa kirkko vaatii itselleen oikeuden sekaantua lainsäädäntöprosessiin asioissa jotka eivät koske sitä eivätkä uskontoa. Kirkko haluaa kertoa tieteentekijöille, mitä he saavat ja eivät saa tutkia. Kirkko oli valmis asettamaan Puolan törmäyskurssille EU:n kanssa saadakseen jumalan nimen Euroopan Yhteisön perustuslakiin.

Yritämme edistää rationalistista ajattelua tässä maassa. Perustimme neljä vuotta sitten rationalistisen Internet-sivun RACIONALISTA.pl, joka toimii nuorille ihmisille eräänlaisena vastalääkkeenä. Puolassa on suuri tarve rationalistiselle ajattelulle siitä huolimatta että kirkko laajentuu ja papiston valta, ihmisten suvaitsemattomuus sekä nurkkapatrioottisuus ovat voimistumassa. Tammikuussa 2005 ryhmä ihmisiä, joilla on yhteyksiä RACJONALISTA:an perustivat Wroclawissa Puolan Rationalistiyhdistyksen (Polish Associaton of Rationalists), joka yrittää rakentaa yhteisön ihmisistä, jotka ovat vakuuttuneet, että yksilöiden ja yhteiskunnan rationalistista kehitystä täytyy edistää yhteisin ponnistuksin.

Käännös: Joni Pelkonen