RATIONALIST INTERNATIONAL

http://www.rationalistinternational.net

Turkki: Elävältä haudattu perheen kunnian takia

Medine Memi oli 16-vuotias kun sukuneuvosto tuomitsi hänet kuolemaan marraskuussa 2009. Perheen talon kanahäkin alle kaivettiin kaksi metriä syvä kuoppa ja Medine pakotettiin siihen istumaan kädet selän taakse sidottuna. Sitten hänet haudattiin elävältä, lapiollinen maata toisensa jälkeen heitettiin hänen päälleen, kunnes hänet oli kokonaan peitetty ja kuoppa täytetty. Medineä ei oltu huumattu, hän kuoli täysin tajuissaan. Hän yritti huutaa ja kamppaili saadakseen ilmaa. Maa täytti hänen suunsa ja tunkeutui hänen henkitorveensa, ruokatorveensa, keuhkoihinsa ja mahaansa. Hän koki hitaan ja hirvittävän kuoleman.

Medinen lyhyestä elämästä ei ole mitään muistoja, ei edes valokuvaa hänen olemassaolostaan. On kuin hän ei olisi koskaan elänyt. Hän syntyi 10-lapsiseen perheeseen Kahatassa kaakkois-Turkin Adiyamanin provinssissa eikä koskaan matkustanut muualle. Hänen ei sallittu käydä koulua. Hänen isänsä ja isoisänsä hakkasivat häntä raa'asti kun hänen epäiltiin puhuneen ikäisilleen kylän pojille. Viimeisinä viikkoinaan Medine pelkäsi henkensä edestä. Hän haki apua poliisiasemalta. Hän yritti tehdä ilmoituksen isästään ja isoisästään. Hän aneli suojelua ja turvapaikkaa. Mutta hänet pakotettiin takaisin kiusaajiensa luokse. Tämä toistui kolme kertaa; sitten häntä ei enää nähty. Joulukuussa naapuri alkoi epäillä. Viranomaiset avasivat kanahäkin alta vastikään sementoidun kohdan ja löysivät Medinen ruumiin. Hänen isänsä ja isoisänsä pidätettiin, mutta syytteitä ei ole vielä nostettu.

Medinen kaamea murha ei ole yksittäistapaus. "Kunniamurhat" ovat ennätystasolla Turkissa. Viralliset hallituksen luvut vahvistavat yli 200 tapausta joka vuosi, puolet kaikista maan murhista. Ihmisoikeusjärjestöjen luvut ovat paljon korkeampia. Tapausten tutkiminen on yleensä vaikeaa; monet näistä murhista pysyvät perhesalaisuuksina. Kurdien hallitsemassa kaakkoisessa Turkissa, Medinen kotiprovinssinssa Adiyamanissa, kunniamurhien tiheys on suurin. Vuosikymmenien ajan Adiyaman on ollut islamilaisen fundamentalistisen Naksibendi-lahkon vahvaa aluetta. Modernin Turkin perustaja Ataturk kielsi lahkon vuonna 1925, mutta se näyttää saaneen uutta jalansijaa viime aikoina.

Vuonna 2005, Turkin rikoslainsäädännön uudistuksen yhteydessä, "kunniatappajien" pakolliseksi tuomioksi tuli elinkautinen. Aiemmin he yleensä selvisivät lievillä tuomioilla, jos saivat mitään, vedoten tulleensa "provosoiduiksi". Nykyäänkin monet "kunniatappajat" hyötyvät näennäistutkimuksista ja viranomaisten lempeydestä, koska monet poliisit, syyttäjät ja jopa tuomarit jakavat heidän näkemyksensä. Vankilassakin he yleisesti nauttivat arvostusta ja etuoikeuksia. Monilla sukuneuvostoilla on strategiana määrätä suvun nuorin miespuolinen suorittamaan murha, hyödyntäen nuorisolakia. Hallituksen viimeaikaiset pyrkimykset kovempiin tuomioihin ovat aikaansaaneet uuden käänteen: "kunniamurhien" määrä näyttää olevan laskussa, mutta havaitaan "kunniaitsemurhien" aalto. Välttääkseen syytteet, perheet pakottavat uhrit tappamaan itsensä.

"Kunniamurhia" tehdään monissa maissa ympäri maailman. YK:n arvioiden mukaan tapauksia on yli 5000 vuosittain. Mutta se voi olla vasta jäävuoren huippu. Vaikka pääosalla näyttää olevan fundamentalistinen islamilainen tausta, vastaavanlaisia barbaarisia perinteitä on voimissaan hindujen, sikhien ja kristittyjen (esimerkiksi Sisiliassa) joukossa.

Käännös: Timo O. Karjalainen